Musta, se on ehdottomasti ollut turvavärini pukeutumisessa. Sitä on kuvitellut, että kun mustaan pukeutuu se peittää kaiken ylipainon alleen, antaa anteeksi paljon ja sulautuu niin, ettei kukaan huomaa. Sitä ei ole halunnut erottautua muusta tai herättää huomiota värikkäillä vaatteilla, ettei vain sen vuoksi nousisi esiin ihmispaljoudessa, ettei kukaan kiinnittäisi huomiota. En tiedä samaistuuko kukaan ajatuksiini, mutta tällaisia ajatuksia minulla on.
Vaatekaapistani ei löydy tällä hetkellä kuin yksi ainut värillinen vaate, kaikki muu on mustaa tai tummanharmaata, miten tyylikästä joku voisi ajatella, mutta onhan se melko väritöntä.
Eilen uskaltauduin kokeilemaan ensimmäistä kertaa värillistä mekkoa (kuvan nähdessänne varmaan ajattelette, että ihan liian kirjavaa), sinisen ja sinapinkeltaisen yhdistelmiä ja tiedättekö kuinka upealta se tuntui, se tunne kun huomasi, että värit pukee (ainakin itsestäni) ja kuinka se lisää aurinkoisuutta myös kasvoille, tunne kun poikkeaa mukavuusalueelta ja hyppää tuntemattomaan, menee fiiliksellä, eikä anna menneisyyden varjostaa ympärillä.
Se, että uskaltaa ja uskalsin pukea päälleni tuon mekon oli itseltäni iso harppaus eteenpäin, se että poistan mielestäni ajatuksen mustasta turvaväristä ja siitä ajatuksesta, että minun ei tarvitse peittää mitään. Painonpudotuksen jälkeen oman itsensä uuden peilikuvan näkeminen on pitkä prosessi, ajatukset eivät muutu päivässä eikä kahdessa, mutta pienin askelin kehittymällä. Olen iloinen siitä, että suunta ajatuksissani on oikea.
On outoa huomata vaatekaupassa se, että saan valita sieltä mitä haluan, ostaa juuri sen mikä omaa silmää miellyttää, eikä siten, että joutuu ostamaan sen, mikä mahtuu päälle. Tämä tunne on outo, sillä enpä muista milloin tilanne olisi tällainen ollut. Vaikka painonpudotuksesta on jo tovi aikaa, vaatekaupat ovat omalla tavallaan olleet minulle edelleen peikko, se on ajatuksia ja mielikuvia siitä menneisyydestä ja aina kaikki vaatii oman aikansa, muutokset eivät tule hetkessä. Ylipainoisena en ole kokenut mielekkääksi vaatekauppoja vaan ne ovat tuntuneet ahdistavilta, juurikin siitä syystä kun mikään ei koskaan ole mahtunut päälle. Olen ajatellut viime aikoina, että oman projektin eteen viemiseksi, oman minäkuvan vahvistamiseksi aion uskaltautua tästä eteenpäin hyvillä mielin vaatekauppaan, aion hankkia värikkäämpiä vaatteita vahvistamaan minuutta ja poistaa sen mustan peikon taustalta.
Aurinkoa päiväänne.
Ps. Mekkoa en uskaltautunut kassalle asti eilen viemään, mutta ehkä tänään töiden jälkeen uskaltaudun senkin tekemään, saas nähdä :D
Kuvan tuotteet: www.hm.com