ELÄMÄNTAPAREMONTTI OSA II, VIIKKO 4 - MIKÄ SAA MOTIVAATION SÄILYMÄÄN

Painonpudottamisessa tärkeää on motivaation ylläpitäminen, mutta mitäpä tehdä jos motivaatio lopahtaa kun juuri on alkuinnostus saavutettu? Tuttu tunne varmasti monelle painonpudottajalle; ollaan kapuamaisillaan huipulle, mutta yhtäkkiä tapahtuu jotain; huomaat vieriväsi mäkeä alaspäin, vähän kuin salaa. Laihduttaminen ei ole mikään temppu, joka tapahtuu sormia napsauttamalla, se vaatii asennetta, määrätietoisuutta ja pysyviä muutoksia ruokavaliossa ja ennenkaikkea aikaa. Ilman itsekuria ja motivaatiota on turhan helppo palata entisiin huonoihin tapoihin, tapoihin, jotka saavat painon jälleen nousemaan. 

Moni urakan aloittanut tietää, että alkuinnostus kestää usein viikon, kaksi tai jopa kuukauden. Alkuinnostuksen huumassa suuhun popsitaan ainoastaan niitä terveellisiä valintoja ja ruoka-aineita, vakuutetaan itselle ja toisille tämän olevan tällä kertaa lopullista, paluuta entiseen elämään ei enää ole. Ikävä on kuitenkin huomata se, että sen alkuinnostuksen jälkeen tapahtuu jotain kummallista, jotain sellaista mitä on vaikea pukea sanoiksi ja myöntää. Alkaa tulemaan repsahduksia, ensin yksi, sitten toinen ja sen jälkeen se onkin jälleen menoa, motivaatio laskee ja alkuinnostus on enää historiaa. Vanhat huonot syömistavat ja paheet ovat vieneet mennessään ja saat heittää hyvästit tähän asti tehdylle työlle, mikäli tilasta tulee pysyvä, harmillista. 

Olen pohtinut sitä, mistä tämä johtuu, miksi päätöksen tehnyt painonpudottaja palaa takaisin vanhoihin huonoihin valintoihin ja tottumuksiin ja alkaa syödä kuten ennenkin ja kiloja alkaa jälleen kertyä ( Tiedätkö sinä )? Siksikö, että on paljon helmpomaa kun saa syödä mitä haluaa, ei tarvitse miettiä kaloreita eikä määriä ? Vai onko syy motivaation kadottamiseen se, että painotavoitteet ovat liian korkealla ja niiden saavuttaminen tuntuu niin kaukaisilta ja koska tavoite on niin kaukainen antaa itselleen luvan herkutella " tämän kerran", mutta todellisuudessahan se ei jää siihen yhteen kertaan ?

Okei, on jokaisen oma asia jos vanhat tavat tuntuvat pudottajasta itsestään paremmalta ja helpommalta valinnalta, kieltämättä olisihan se upeaa kurvata perjantaisin hakemaan herkullinen pizza ja nautiskella lasten nukkumaanmenon jälkeen pussillinen irttareita, namskis, mutta onko tähän asti saavutetut tulokset ja alkupäätöksen tekeminen kaiken sen sortumisen arvoista ? Itse vastaan, että ei. En itse voisi kuvitella enää koskaan palaavani takaisin vanhaan minääni, takaraivossa kolkuttelee edelleen se mielikuva ja peilikuva vanhasta minästäni, josta en perustanut yhtään, siihen ei enää palata. Painon pudottaminen on paljon helpompaa kun omaksut uudet ja terveellisemmät ruokatottumukset sekä tiedostat ajatuksiisi sen, että vaikka pudotat tai olet jo painonhallinta vaiheessa, et menetä mitään, etkä jää mistään ruuasta paitsi, teet vain erilaisia valintoja, jotka vahvistavat muutostasi oikeaan suuntaan.  

Pitää muistaa, että ylipainoisella ihmisellä ( ainakin itsellä) painonpudottamiseen liittyy unelmia, unelma sopusuhtaisesta vartalosta, kauniista istuvista vaatteista, terveellisemmästä elämästä jne. Näiden unelmien romahtaminen on kova juttu, mutta vielä pahempaa on jos romahduksen antaa muuttua katastrofiksi. Joten älä anna motivaation kadota, säilytä itsekuri ja asenne, älä anna vastoinkäymisten voittaa vaan ryömi vaikka viimeisillä voimillasi kohti tavoitetta ja unelmaasi. 

Seuraavan kerran kun mieli tekee lipsua ruokavaliosta ja suuhun meinaa eksyä vanhan minäsi aikaisia herkkuja tai paheita, muista tavoitteesi ja unelmasi, tällä tavoin voit tsempata itsesi jaksamaan. Asenne, päättäväisyys ja kärsivällisyys ovat painonpudottajan tärkeimmät sanat onnistumisen ja ruodussa pysymisen kannalta. Painonpudottamiselle on annettava aikaa ja sen eteen pitää tehdä töitä. Kaikki on itsestäsi kiinni.

Oma olotila ja fiilis: Motivaatiota on edelleen. Viikko on muutoin ollut haastava, sillä lomailimme perheen kesken eteläsuomessa ja toisinaan syömiset=pussit jäi tyystin unholaan tai syömisen väli kasvoi ihan liian suureksi. Vettä tuli juotua ihan liian vähän. Lisäksi omat haasteensa loi ihanat hotellien aamiaspuffetit, ai että ne ois olleet hyviä, mutta tiedän, että puffetissa olisi tullut syötyä vain syömisen ilosta, joten skippasin herkulliset aamupalat ja pitäydyin ruodussa koko lomareissun ajan :D Painon suhteen viikko oli kyllä huono, mutta siitä kielii juurikin se, että vesi ja ruokailut olivat hakoteillä, poissa oli säännöllisyys ja syötyjen aterioiden vähyys. Mutta uuteen viikkoon kovemmalla tsempillä ja pudotetaan tämänkin viikon kilot sitten ensiviikolla :)